Kategoria: Salaojat

Jos kodin salaojajärjestelmän kunto mietityttää, kannattaa paikalle pyytää ammattilainen, joka tarkistaa tilanteen. Maan alla kulkeviin putkiin ja järjestelmään kuuluviin salaojakaivoihin päästään kurkistamaan putkistokameran avulla.

Rakennusten ympärille asennettujen salaojien tarkoituksena on estää pohjaveden haitallinen nousu perustuksiin eli pitää talon perustukset kuivana. Pohjaveden korkeus vaihtelee eri alueilla ja vuodenaikojen mukaan. Keskimäärin pohjavettä esiintyy 1-5 metrin syvyydessä. Suurin riski talon perustuksen ja pohjaveden kohtaamiseen onkin kellarillisissa kodeissa, joissa perustukset ovat normaalia syvemmällä maan alla.

– Yleensä meidät tilataan paikalle, kun ongelmia on ilmennyt. Kosteus on päässyt jo kellariin, talon sokkeliin on ilmestynyt läikkiä tai maali ei pysy sokkelissa, salaojien kuvauksia ja kuntotarkastuksia tekevän PR-Clean Oy:n toimitusjohtaja Pekka Koskinen kertoo.

Toinen yleinen tilanne, jossa salaojajärjestelmä tutkitaan myös sisältäpäin, on asunnon myynnin yhteydessä tehtävä kuntokartoitus. Putkiston kuvaus ei kuulu kuntotarkastuksen piiriin automaattisesti, mutta jos salaojajärjestelmää ei ole vuosien varrella huollettu tai kunnostettu, voi putkiston kuvauttaminen olla kannattavaa, jotta myyjä ja ostaja saavat paikkansapitävää tietoa järjestelmän kunnosta.

– Kasvavana ryhmänä ovat myös ne kiinteistönomistajat, jotka kuvauttavat salaojajärjestelmän kymmenen vuoden välein, jotta pysyvät kartalla siitä, mikä on järjestelmän kunto, Koskinen toteaa.

Kamera tallentaa putkiston tilanteen

Koska salaojaputki kulkee talon anturan alapuolella ja salaojakaivotkin voivat olla jopa useamman metrin syviä, on järjestelmän kokonaisvaltainen tutkiminen kotikonstein hankalaa. Ammattilaisvälinein, putkistokameran avulla, putkien ja kaivojen kunnon saa selville hyvinkin tarkasti.

– Jos salaojakaivot ovat kokonaan maan alla, tarkistus alkaa niiden paikantamisella. Samalla kertaa kaivot myös korotetaan maan pintaan, jotta niiden vuosittainen tarkistaminen on helpompaa, Pekka Koskinen selventää.

Ensimmäisestä löytyneestä kaivosta syötetään sisään putkistokamera, joka työnnetään salaojaputkea pitkin seuraavaan kaivoon. Kamera tallentaa kulkureittinsä videolle, jolta järjestelmän kunto on helppo saada selville.

– Loput järjestelmän salaojakaivotkin saadaan selvitettyä kameran avulla, sillä putkea pitkin kaivosta toiseen työnnetty kamera voidaan paikantaa maan päältä käsin. Yhdestä kaivosta pääsee yleensä kahteen suuntaan, joten jokaista maan alla olevaa kaivoa ei tarvitse kaivaa esiin kuvauksen yhteydessä.

80-luvun salaojat kuuluvat riskiryhmään

Samalla kun kamera kertoo koko putkiston kunnon, laativat ammattilaiset kartan salaojaputkien ja -kaivojen sijainnista. Tarkasteluun pääsee myös putkiston korko suhteessa rakennuksen alimpaan lattiatasoon.

– Eniten vikoja on 80-luvulla rakennetuissa taloissa, sillä tuohon aikaan salaojaputket sijoitettiin liian ylös. Kun putket ovat anturan tasolla tai jopa ylempänä, pääsee pohjavesi kastelemaan perustukset, jos rakennuspaikka on kostea, Pekka Koskinen tietää.

70- ja 80-luvuilla asennetuissa järjestelmissä ei myöskään ole panostettu putkia ympäröivän soran laatuun vaan salaojat on saatettu ympäröidä perusmaalla. Nykyisissä järjestelmissä salaojaputken ympärille laitetaan 10-20 senttimetriä salaojasoraa, jonka läpi vesi pääsee kulkemaan vaivatta.

– Ongelmia on myös kaatojen kanssa, sillä vanhat peltosalaojaputket, joita rakennustenkin ympärillä ennen käytettiin, saattavat aaltoilla maan sisällä, jolloin vesi ei valu kaivoon vaan jää seisomaan putkeen. Myös puiden juuret ovat saattaneet tukkia putken, Koskinen kertoo.

Sadevesien hallinta kuntoon samalla kertaa

Salaojajärjestelmän lisäksi perustusten kuivana pysymiseen vaikuttaa sadevesien hallittu ohjaaminen pois rakennuksen lähettyviltä. Jos sadevesien hallinta on huonolla tolalla eivätkä salaojatkaan toimi kunnolla, on riski perustusten kostumiseen keskimääräistä suurempi. Hyvällä suunnittelulla ja ammattitaidolla tehdyllä remontilla pihan vesitalouden voi kuitenkin saada hyvälle mallille, jolloin perustukset pysyvät kuivana.

– Kunnostettu järjestelmä huomioi sekä pohjaveden että sadevesien kuljettamisen. Sen putkisto on aiempaa vahvempaa materiaalia, putket on asennettu oikeaan korkoon ja niiden kaadotkin ovat kunnossa. Lisäksi putket on ympäröity salaojasoralla, josta perusmaa on erotettu suodatinkankaalla. Samalla talon perustusten ympärille on asennettu patolevy, joka huolehtii osaltaan siitä, ettei kosteus siirry maasta perustuksiin, Pekka Koskinen listaa nykyaikaisen järjestelmän etuja.

Uusiin järjestelmiin kuuluu myös padotusventtiili, joka estää veden virtaamisen salaojien suuntaan esimerkiksi rankkasateiden aikana. Kun sadevesijärjestelmässä on ruuhkaa, huolehtii perusvesikaivossa oleva padotusventtiili siitä, ettei vesi kulje salaojiin vaan suuntaa purkupaikkaansa, joka on useimmiten kunnallinen hulevesiviemäri.

Omakotitalon salaojaremontin hinta asettuu keskimäärin 25 000 ja 30 000 euron tietämille. Hankalammissa tai isommissa kohteissa kustannukset voivat kivuta vielä korkeammiksi. Rahoitusvaihtoehtoja remontoijalla on onneksi useampia. Liikkeelle kannattaa lähteä remontteja tekevän yrityksen kanssa keskustelemalla.

OP Yrityspankin rahoituspäällikkö Kristian Kekkosen mukaan kodin salaojaremonttiin lähtevällä on useampia vaihtoehtoja kokonaisuuden rahoittamiseksi. Remontoijalle on monesti tarjolla sekä lisävakuuksia vaativia että vakuudettomia luottoja, mutta tarjonnasta saattaa olla vaikea löytää sitä itselle sopivinta vaihtoehtoa.

Torsten Salaojaremonttien kanssa salaojiaan kunnostaville on tarjolla OP Yrityspankin kertaluotto, joka on vakuudeton, maksimissaan 50 000 euroon yltävä laina. Se on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja Torstenin asiakkaan kannalta toimivaksi ratkaisuksi.

– Asiakas saa Torstenilta linkin itsehakukanavaamme ja hän voi täyttää luottohakemuksen kotisohvalta käsin. Hakemuksen kysymyspatteristo ei ole mahdottoman suuri ja luottopäätös saadaan nopeasti, joko heti tai viimeistään muutamien tuntien sisällä hakemuksen lähettämisestä, Kristian Kekkonen selventää.

Yksityishenkilö voi hakea kertaluottoa

OP Yrityspankin kertaluotto voidaan myöntää yksityisasiakkaalle, joka on ryhtymässä salaojaremonttiin omistus- tai kesäasuntonsa osalta. Luottoa voi hakea joko yksin tai yhdessä esimerkiksi puolison kanssa, sillä hakijoita voi olla yhdestä kahteen. Haettavan summan suuruus voi vaikuttaa siihen, onko hakemus kannattavampaa jättää yksin vai kanssavelallisen kera.

– Luoton saaminen edellyttää, että asiakas on hoitanut raha-asiansa hyvin eli hänellä ei ole julkisia maksuhäiriömerkintöjä. Lisäksi hakijalla tulee olla säännölliset palkka- tai eläketulot, Kekkonen listaa.

Koska remontoijien lähtökohdat ovat yksilölliset, on kertaluotto suunniteltu mahdollisimman joustavaksi ja monipuoliseksi rahoitusvaihtoehdoksi. Kun hakija on saanut myönteisen päätöksen hakemukseensa, tulee kaupan – Torstenin kanssa tehdyn remonttisopimuksen – vielä toteutua, jotta luoton takaisinmaksu alkaa.

– Ensimmäinen lasku tulee vasta, kun remontti on valmis, Kekkonen huomauttaa.

Taloyhtiöiden tilanne on erilainen

Jos taloyhtiö aikoo teettää salaojaremontin, ovat sen rahoitusvaihtoehdot erilaiset kuin yksityishenkilön kohdalla. Pienissä taloyhtiöissä yhtiökokouksen on kuitenkin mahdollista päättää, että remontti rahoitetaan jokaisen osakkaan ottamalla henkilökohtaisella luotolla. Tällaisessa tapauksessa myös kertaluotto on mahdollinen, koska hakijana on osakkeenomistaja, ei taloyhtiö.

– Asunto-osakeyhtiön kohdalla tilanne kannattaa miettiä huolella. Jos jokainen osakas hakee oman lainansa, onko todennäköistä, että jokainen sen varmasti saa? Entä millaisia riskejä moneen eri lainaan liittyy ja miten tällainen kokonaisuus vaikuttaa vaikkapa vakuutuksiin? Kekkonen listaa asioita, joita taloyhtiöiden on hyvä miettiä.

Maksuaikataulu joustaa tilanteen mukaan

Jotta remontoijalle jäisi riittävästi pelivaraa arkensa pyörittämiseen, kannattaa kertaluoton kuukausittainen maksuerä sopia melko pieneksi.

– Luottoa voi sitten maksaa takaisin joko suunnitelman mukaan tai isommissa erissä, jos rahaa onkin välillä käytettävissä enemmän. Loppusumma on myös mahdollista maksaa pois kerralla eikä tällaisista muutoksista aiheudu lisäkustannuksia, Kristian Kekkonen kertoo.

Toinen huomioitava seikka liittyy verovähennyksiin: kertaluoton korot nimittäin voi vähentää verotuksessa. Remontin yhteydessä tehty asennustyö taas on kotitalousvähennyskelpoista.

Joustavan rahoitusmahdollisuuden avulla OP Yrityspankki ja Torsten haluavat kannustaa kiinteistönomistajia pitämään huolta omaisuudestaan.

– On kaikkien etu, että talo pidetään kunnossa. Kunnostettu salaoja- ja sadevesijärjestelmä paitsi pitää perustukset kuivana ja talon terveenä, myös kasvattaa asunnon arvoa. Joissain tapauksissa remontti voi myös vaikuttaa vakuutusmaksuihin, kun riskit pienenevät, Kekkonen kiteyttää.