Jos kodin salaojajärjestelmän kunto mietityttää, kannattaa paikalle pyytää ammattilainen, joka tarkistaa tilanteen. Maan alla kulkeviin putkiin ja järjestelmään kuuluviin salaojakaivoihin päästään kurkistamaan putkistokameran avulla.
Rakennusten ympärille asennettujen salaojien tarkoituksena on estää pohjaveden haitallinen nousu perustuksiin eli pitää talon perustukset kuivana. Pohjaveden korkeus vaihtelee eri alueilla ja vuodenaikojen mukaan. Keskimäärin pohjavettä esiintyy 1-5 metrin syvyydessä. Suurin riski talon perustuksen ja pohjaveden kohtaamiseen onkin kellarillisissa kodeissa, joissa perustukset ovat normaalia syvemmällä maan alla.
– Yleensä meidät tilataan paikalle, kun ongelmia on ilmennyt. Kosteus on päässyt jo kellariin, talon sokkeliin on ilmestynyt läikkiä tai maali ei pysy sokkelissa, salaojien kuvauksia ja kuntotarkastuksia tekevän PR-Clean Oy:n toimitusjohtaja Pekka Koskinen kertoo.
Toinen yleinen tilanne, jossa salaojajärjestelmä tutkitaan myös sisältäpäin, on asunnon myynnin yhteydessä tehtävä kuntokartoitus. Putkiston kuvaus ei kuulu kuntotarkastuksen piiriin automaattisesti, mutta jos salaojajärjestelmää ei ole vuosien varrella huollettu tai kunnostettu, voi putkiston kuvauttaminen olla kannattavaa, jotta myyjä ja ostaja saavat paikkansapitävää tietoa järjestelmän kunnosta.
– Kasvavana ryhmänä ovat myös ne kiinteistönomistajat, jotka kuvauttavat salaojajärjestelmän kymmenen vuoden välein, jotta pysyvät kartalla siitä, mikä on järjestelmän kunto, Koskinen toteaa.
Kamera tallentaa putkiston tilanteen
Koska salaojaputki kulkee talon anturan alapuolella ja salaojakaivotkin voivat olla jopa useamman metrin syviä, on järjestelmän kokonaisvaltainen tutkiminen kotikonstein hankalaa. Ammattilaisvälinein, putkistokameran avulla, putkien ja kaivojen kunnon saa selville hyvinkin tarkasti.
– Jos salaojakaivot ovat kokonaan maan alla, tarkistus alkaa niiden paikantamisella. Samalla kertaa kaivot myös korotetaan maan pintaan, jotta niiden vuosittainen tarkistaminen on helpompaa, Pekka Koskinen selventää.
Ensimmäisestä löytyneestä kaivosta syötetään sisään putkistokamera, joka työnnetään salaojaputkea pitkin seuraavaan kaivoon. Kamera tallentaa kulkureittinsä videolle, jolta järjestelmän kunto on helppo saada selville.
– Loput järjestelmän salaojakaivotkin saadaan selvitettyä kameran avulla, sillä putkea pitkin kaivosta toiseen työnnetty kamera voidaan paikantaa maan päältä käsin. Yhdestä kaivosta pääsee yleensä kahteen suuntaan, joten jokaista maan alla olevaa kaivoa ei tarvitse kaivaa esiin kuvauksen yhteydessä.
80-luvun salaojat kuuluvat riskiryhmään
Samalla kun kamera kertoo koko putkiston kunnon, laativat ammattilaiset kartan salaojaputkien ja -kaivojen sijainnista. Tarkasteluun pääsee myös putkiston korko suhteessa rakennuksen alimpaan lattiatasoon.
– Eniten vikoja on 80-luvulla rakennetuissa taloissa, sillä tuohon aikaan salaojaputket sijoitettiin liian ylös. Kun putket ovat anturan tasolla tai jopa ylempänä, pääsee pohjavesi kastelemaan perustukset, jos rakennuspaikka on kostea, Pekka Koskinen tietää.
70- ja 80-luvuilla asennetuissa järjestelmissä ei myöskään ole panostettu putkia ympäröivän soran laatuun vaan salaojat on saatettu ympäröidä perusmaalla. Nykyisissä järjestelmissä salaojaputken ympärille laitetaan 10-20 senttimetriä salaojasoraa, jonka läpi vesi pääsee kulkemaan vaivatta.
– Ongelmia on myös kaatojen kanssa, sillä vanhat peltosalaojaputket, joita rakennustenkin ympärillä ennen käytettiin, saattavat aaltoilla maan sisällä, jolloin vesi ei valu kaivoon vaan jää seisomaan putkeen. Myös puiden juuret ovat saattaneet tukkia putken, Koskinen kertoo.
Sadevesien hallinta kuntoon samalla kertaa
Salaojajärjestelmän lisäksi perustusten kuivana pysymiseen vaikuttaa sadevesien hallittu ohjaaminen pois rakennuksen lähettyviltä. Jos sadevesien hallinta on huonolla tolalla eivätkä salaojatkaan toimi kunnolla, on riski perustusten kostumiseen keskimääräistä suurempi. Hyvällä suunnittelulla ja ammattitaidolla tehdyllä remontilla pihan vesitalouden voi kuitenkin saada hyvälle mallille, jolloin perustukset pysyvät kuivana.
– Kunnostettu järjestelmä huomioi sekä pohjaveden että sadevesien kuljettamisen. Sen putkisto on aiempaa vahvempaa materiaalia, putket on asennettu oikeaan korkoon ja niiden kaadotkin ovat kunnossa. Lisäksi putket on ympäröity salaojasoralla, josta perusmaa on erotettu suodatinkankaalla. Samalla talon perustusten ympärille on asennettu patolevy, joka huolehtii osaltaan siitä, ettei kosteus siirry maasta perustuksiin, Pekka Koskinen listaa nykyaikaisen järjestelmän etuja.
Uusiin järjestelmiin kuuluu myös padotusventtiili, joka estää veden virtaamisen salaojien suuntaan esimerkiksi rankkasateiden aikana. Kun sadevesijärjestelmässä on ruuhkaa, huolehtii perusvesikaivossa oleva padotusventtiili siitä, ettei vesi kulje salaojiin vaan suuntaa purkupaikkaansa, joka on useimmiten kunnallinen hulevesiviemäri.
