Rakennusten perustukset ja kosteudenhallinta ovat kehittyneet merkittävästi vuosikymmenten aikana. Monissa taloissa on niiden rakennusajalle tyypillisiä rakenteellisia ratkaisuja, jotka lisäävät kosteusvaurioiden riskiä. Tässä osassa tarkastelemme 1940-1960-lukujen tyypillisiä riskirakenteita ja sitä, millaisia ongelmia ne voivat aiheuttaa.
1940-1950-luku
40-50-luvuilla rakennetuissa taloissa kellaritiloja on usein lämmöneristetty sisäpuolelta jälkikäteen. Kondensio kosteus tiivistyy väärään kohtaan, jolloin lämpimän sisäilman kosteus tiivistyy rakenteiden sisälle ja aiheuttaa piileviä kosteus- ja homevaurioita. Lisäksi kellarin lattiaa on monissa kohteissa saatettu laskea huonekorkeuden lisäämiseksi, jolloin salaojat jäävät liian ylös suhteessa lattiaan eivätkä enää pysty poistamaan maaperän kosteutta tehokkaasti.
Salaojaputket ovat tältä ajalta usein joko kokonaan puuttuvia tai savitiilestä valmistettuja putken pätkiä. Maan liikeet ovat voineet siirtää ja rikkoa näitä putkia, jolloin ne eivät enää toimi. Rakennusten ympärillä käytetty maa-aines on usein savea tai hiekkaa, jotka sitovat kosteutta ja lisäävät perustusten kosteusrasitusta. Rossipohjaisissa taloissa tuuletusaukkoja on saattettu tukkia lämmönhukan vähentämiseksi, mikä heikentää alapohjan ilmanvaihtoa ja lisää kosteusvaurioriskiä.
1960-luku
60-luvulla lattiavalut tehtiin usein maanpinnan tasolle tai jopa sen alapuolelle suoraan hiekan päälle ilman kapillaarikatkoa. Kapillaarikatko, yleensä sepeli- tai sorakerros, estää kosteuden nousemisen maasta rakenteisiin. Sen puuttuminen alistaa betonilaatan jatkuvalle kosteudelle. Lämmöneristeet ja runkorakenteet on monesti asennettu suoraan betonin päälle ilman erillistä kosteuseristystä, mikä lisää rakenteiden vaurioitumisriskiä.
Talon ympärillä maanpinnan kallistukset ovat usein puutteellisia, jolloin pintavedet valuvat kohti sokkelia. Matala sokkeli pahentaa tilannetta. Tiiliverhoilluissa taloissa tuuletusraot saattavat puuttua alimmista tiiliriveistä, jolloin maaperän kosteus ei pääse poistumaan vaan nousee rakenteita pitkin ylöspäin. Salaojitus on tältä ajalta usein puutteellinen tai kokonaan puuttuva, eikä vaakasuuntaisia routaeristyksiä yleensä käytetty, minkä vuoksi routa on voinut päästä jäädyttämään maata myös talon alta ja vaurioittamaan perustuksia.

Salaojituksen riskirakenteet eri aikakausina – osa 1

Mikä on salaoja ja miksi se on tärkeä?

Talosi salaojat eivät ole ikuisia

Salaojaremontin suunnittelu lähtee tarpeesta

Valvoja seuraa salaojaremontin etenemistä

Pumppaamo pitää perustukset kuivina

Torsten Talokatsastus-podcastissa

Louhinta takaa oikean kaadon

Taloyhtiön suoraviivainen salaojaremontti

Kellari, matala perustus ja valesokkeli korostavat salaojien merkitystä

